Liikunnan terveysvaikutuksia 2026

Yhteenveto

✓Tarkistanut Ossi KarjalainenSäännöllinen liikunta on yksi harvoista keinoista, jotka vaikuttavat yhtä aikaa sydämeen, aineenvaihduntaan ja mielenterveyteen. WHO:n mukaan liikkumattomuus on edelleen keskeinen kansanterveysongelma, ja liikunnan terveysvaikutuksia koskeva näyttö kattaa sydän- ja verisuonisairaudet, tyypin 2 diabeteksen, useat syöpätyypit sekä mielenterveyden. Tässä...

8 minuutin lukuaika

Sisällysluettelo

1 Mitä liikunnan terveysvaikutuksia tarkoittaa käytännössä
2 Liikuntasuositusten tausta ja kehitys
3 Liikunnan terveysvaikutuksia sydämelle ja verenkierrolle
4 Vaikutukset aineenvaihduntaan ja painonhallintaan
5 Liikunnan terveysvaikutuksia mielenterveyteen
6 Liikunta ja syöpäriski
6.1 Lapset, nuoret ja ikääntyneet
7 Suomalaisten liikkuminen tänään
8 Kuinka paljon liikuntaa terveyshyötyihin tarvitaan
9 Mitä tapahtuu, jos liikuntaa on liian vähän
10 Usein kysytyt kysymykset
10.1 Kuinka nopeasti liikunnan terveysvaikutuksia alkaa näkyä?
10.2 Riittääkö kävely terveyshyötyihin?
10.3 Voiko liikunnalla ehkäistä sydänsairauksia, jos niitä on suvussa?
10.4 Tarvitaanko lihaskuntoharjoittelua vai riittääkö pelkkä aerobinen liikunta?
10.5 Miten liikunta vaikuttaa raskauden aikana?
10.6 Onko liian vähän liikuntaa parempi kuin ei ollenkaan?
11 Yhteenveto: liikunnan terveysvaikutuksia lyhyesti
12 Lähteet

Tarkistanut Ossi Karjalainen

Säännöllinen liikunta on yksi harvoista keinoista, jotka vaikuttavat yhtä aikaa sydämeen, aineenvaihduntaan ja mielenterveyteen. WHO:n mukaan liikkumattomuus on edelleen keskeinen kansanterveysongelma, ja liikunnan terveysvaikutuksia koskeva näyttö kattaa sydän- ja verisuonisairaudet, tyypin 2 diabeteksen, useat syöpätyypit sekä mielenterveyden. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä liikunnan terveysvaikutuksista tiedetään syyskuussa 2026, minkä verran liikuntaa suositellaan ja miksi jo pienikin lisäys arjen liikkumiseen kannattaa.

TiivistelmäLiikunnan terveysvaikutuksia tukee laaja kansainvälinen näyttö: WHO:n mukaan aikuisille suositellaan 150–300 minuuttia kohtalaista tai 75–150 minuuttia raskasta liikuntaa viikossa, ja säännöllinen liikkuminen pienentää sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen sekä tiettyjen syöpien riskiä. THL:n mukaan alle puolet suomalaisista aikuisista liikkuu riittävästi, joten arjen liikkumisen lisääminen on edelleen ajankohtainen terveystavoite.

Mitä liikunnan terveysvaikutuksia tarkoittaa käytännössä

Liikunnan terveysvaikutuksia tutkitaan sekä yksittäisten elinjärjestelmien tasolla että väestötason kuolleisuustilastoissa. WHO:n tuoreimman tiedotteen mukaan säännöllinen fyysinen aktiivisuus tukee ei-tarttuvien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, syövän ja diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa, ja vähentää samalla masennus- ja ahdistusoireita. Vaikutus ei rajoitu yhteen elinjärjestelmään, vaan ulottuu verenkierrosta aivojen toimintaan asti.

Aikuisilla liikunta pienentää ennenaikaisen kuoleman, sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden, verenpainetaudin, tyypin 2 diabeteksen ja tiettyjen syöpätyyppien riskiä WHO Euroopan aluetoimiston yhteenvedon mukaan. Sama katsaus toteaa, että lapsilla ja nuorilla liikunta tukee luuston terveyttä, motorisia taitoja, kognitiivista kehitystä ja mielenterveyttä, joten hyödyt alkavat kertyä jo varhain.

Liikuntasuositusten tausta ja kehitys

Nykyiset kansainväliset liikuntasuositukset perustuvat WHO:n liikuntaohjeistukseen, joka kokosi ensimmäistä kertaa yhteen eri ikäryhmien suositukset ja istumisen vähentämiseen liittyvän näytön. Suomessa THL on vuosien ajan seurannut liikunnan edistämistä kunnissa TEA-aineistolla, ja tuorein, vuoden 2024 kierros on edelleen ajantasainen kuntatason vertailulähde THL:n mukaan. Suositusten sisältö ei ole viime vuosina muuttunut radikaalisti, mutta painotus on siirtynyt yhä enemmän koko elämänkaaren kattavaan näkökulmaan: lapset, työikäiset, ikääntyneet ja raskaana olevat käsitellään omina ryhminään yhden yleissuosituksen sijaan.

Tarkempaa taustaa liikunnan pitkän aikavälin vaikutuksista kehoon ja mieleen käsitellään Liikkumisen vaikutukset kehoon ja mieleen -oppaassa, joka täydentää tätä artikkelia mekanismien osalta.

Suositeltu kohtalainen liikunta aikuisilla150–300 min/vko (WHO)

Suositeltu raskas liikunta aikuisilla75–150 min/vko (WHO)

Lihaskuntoharjoittelu, suositeltu tiheys≥ 2 kertaa/vko (WHO)

Riittämättömästi liikkuvat aikuiset maailmanlaajuisestinoin 1,8 miljardia (WHO)

Liikunnan terveysvaikutuksia sydämelle ja verenkierrolle

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yksi selvimmin dokumentoiduista alueista, kun puhutaan liikunnan terveysvaikutuksia. WHO:n mukaan säännöllinen liikunta auttaa ehkäisemään ja hoitamaan sydän- ja verisuonisairauksia, kohonnutta verenpainetta ja aivohalvausta osana laajempaa ei-tarttuvien sairauksien ehkäisyä. Kotimaassa THL:n liikuntasivut korostavat samaa viestiä: liikunta vahvistaa sydäntä, parantaa verenkiertoa ja auttaa pitämään verenpaineen hallinnassa.

Vaikutus ei vaadi äärimmäistä suoritustasoa. Käytettävissä olevien tietojen perusteella jo kohtalainen, säännöllinen liikkuminen riittää tukemaan verenkiertoelimistön terveyttä, kun se toistuu viikosta toiseen. Aihetta sydämen näkökulmasta syventää Liikunta ja sydänterveys -opas.

Liikunnan terveysvaikutuksia ei mitata vain huipputuloksilla, vaan sillä, miten säännöllisesti keho saa liikettä viikosta toiseen.

Vaikutukset aineenvaihduntaan ja painonhallintaan

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on toinen alue, jossa liikunnan terveysvaikutuksia on tutkittu laajasti. WHO Euroopan aluetoimiston mukaan liikunta pienentää tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta aikuisväestössä ja tukee painonhallintaa osana kokonaisvaltaista elintapamuutosta. THL:n mukaan liikunta ehkäisee lihomista ja tukee terveellisen painon ylläpitoa erityisesti yhdistettynä ruokavalioon.

Hyvä tietääLiikunnan aineenvaihduntavaikutukset eivät synny yhdestä treenistä, vaan kertyvät toistuvasta, viikoittaisesta liikkumisesta ajan myötä.

Kaksi aikuista kävelee reippaasti metsäpolulla syksyisessä Suomessa

Liikunnan terveysvaikutuksia mielenterveyteen

Mielenterveys on noussut yhä keskeisemmäksi osaksi keskustelua liikunnan terveysvaikutuksia. WHO:n mukaan liikunta vähentää masennus- ja ahdistusoireita ja tukee mielenterveyttä kaikissa ikäryhmissä. THL:n liikuntasivujen mukaan säännöllinen liikkuminen auttaa hallitsemaan stressiä, parantaa unen laatua ja tukee koettua elämänlaatua.

Myös raskauden ja synnytyksen jälkeisen ajan mielenterveys hyötyy liikunnasta: WHO mainitsee liikunnan tukevan synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyä samalla, kun se vähentää pre-eklampsian ja raskausdiabeteksen riskiä. Psyykkisen hyvinvoinnin mekanismeja käsitellään laajemmin Liikunta psyykkinen terveys -oppaassa.

Liikunta ja syöpäriski

Liikunnan terveysvaikutuksia ulottuu myös syöpien ehkäisyyn. WHO Euroopan aluetoimiston mukaan liikunta pienentää tiettyjen syöpätyyppien, kuten rinta- ja paksusuolisyövän, ilmaantuvuutta aikuisväestössä. Mekanismien taustalla on muun muassa tulehdustilan väheneminen, hormonitasapainon muutokset ja painonhallinta, jotka yhdessä vaikuttavat syöpäriskiin pitkällä aikavälillä.

Aihetta syventää Miksi liikunta ehkäisee syöpää -artikkeli, joka ei ole tässä listalla linkitettävissä olevien osoitteiden joukossa, joten viittaamme sen sijaan yleisemmin THL:n ja WHO:n aineistoihin.

Lapset, nuoret ja ikääntyneet

WHO:n mukaan lapsilla ja nuorilla liikunta tukee luuston terveyttä, motorisia taitoja, itsetuntoa, sosiaalista integraatiota ja koulumenestystä. Ikääntyneillä liikunnan merkitys korostuu toimintakyvyn ylläpidossa: säännöllinen liikkuminen auttaa säilyttämään lihasvoimaa, tasapainoa ja itsenäistä selviytymistä arjessa. Ikääntyvien liikuntaa käsitellään tarkemmin Ikääntyvien liikunta -oppaassa.

Suomalaisten liikkuminen tänään

THL:n seurannan mukaan alle puolet suomalaisista aikuisista liikkuu suositusten mukaisesti, ja samalla myöhäinen valvominen ja riittämätön uni ovat yleistyneet THL:n katsauksen mukaan. Liikkumattomuus lisää terveysongelmia ja kasvattaa terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kustannuksia, mikä tekee arjen liikkumisen tukemisesta myös kansantaloudellisen kysymyksen.

Kuntatasolla liikunnan edistämistä seurataan THL:n TEA-aineistolla, ja myös suuret kaupungit ovat nostaneet liikunnan osaksi hyvinvointistrategioitaan: Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2026–2029 mainitsee liikunnan osana väestön terveyden, toimintakyvyn ja työkyvyn edistämistä.

Kuinka paljon liikuntaa terveyshyötyihin tarvitaan

WHO:n ohjeistuksen mukaan aikuisten kannattaa tavoitella 150–300 minuuttia kohtalaisen kuormittavaa tai 75–150 minuuttia raskasta aerobista liikuntaa viikossa, ja tämän lisäksi lihaskuntoharjoittelua kaikille suurille lihasryhmille vähintään kahtena päivänä viikossa. Määrä voidaan jakaa useaan lyhyempään jaksoon viikon aikana, eikä liikunnan tarvitse tapahtua yhtäjaksoisesti kerralla.

Konkreettisia esimerkkejä viikkotavoitteen jakamisesta ja aloittamisesta on koottu Mikä on hyvä määrä liikuntaa päivässä -oppaassa, ja lihaskuntoharjoittelun aloittamiseen Kuinka aloittaa lihaskuntoharjoittelu turvallisesti -oppaassa.

Mitä tapahtuu, jos liikuntaa on liian vähän

Käänteinen näkökulma on yhtä tärkeä: WHO:n mukaan riittämätön liikunta altistaa aikuisia suuremmalle riskille sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sydänkohtaukseen ja aivohalvaukseen, sekä tyypin 2 diabetekseen, dementiaan ja tiettyihin syöpiin, kuten rinta- ja paksusuolisyöpään. Tämä tekee liikkumattomuuden vähentämisestä yhtä tärkeän tavoitteen kuin liikunnan lisäämisestä.

Aihetta on käsitelty laajemmin Mitä liian vähäinen liikunta aiheuttaa -oppaassa sekä Mitä tapahtuu, kun lopettaa liikunnan -artikkelissa.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka nopeasti liikunnan terveysvaikutuksia alkaa näkyä?

Osa vaikutuksista, kuten mielialan ja unen laadun koheneminen, voi näkyä jo lyhyessä ajassa, kun taas sydän- ja verisuoniterveyteen sekä aineenvaihduntaan liittyvät hyödyt kertyvät tyypillisesti viikkojen ja kuukausien säännöllisen liikkumisen myötä. Käytettävissä olevien tietojen perusteella hyödyt ovat suurimmillaan silloin, kun liikunta toistuu säännöllisesti viikosta toiseen.

Riittääkö kävely terveyshyötyihin?

Reipas kävely lasketaan kohtalaisen kuormittavaksi liikunnaksi, ja se voi kerryttää WHO:n suosittelemaa 150–300 minuutin viikkomäärää. Tärkeintä on liikkumisen säännöllisyys ja kokonaismäärä, ei yksittäisen lajin valinta.

Voiko liikunnalla ehkäistä sydänsairauksia, jos niitä on suvussa?

WHO:n mukaan liikunta tukee sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyä ja hoitoa myös silloin, kun taustalla on muita riskitekijöitä, kuten perinnöllinen alttius. Liikunta ei poista perinnöllistä riskiä kokonaan, mutta se on yksi keskeisistä muokattavissa olevista tekijöistä.

Tarvitaanko lihaskuntoharjoittelua vai riittääkö pelkkä aerobinen liikunta?

WHO suosittelee molempia: aerobista liikuntaa viikoittaisen kestävyystavoitteen mukaisesti sekä lihaskuntoharjoittelua kaikille suurille lihasryhmille vähintään kahtena päivänä viikossa. Näillä on osin eri terveysvaikutuksia, joten molempien yhdistäminen tuo laajimmat hyödyt.

Miten liikunta vaikuttaa raskauden aikana?

WHO:n mukaan liikunta hyödyttää raskaana olevia ja synnytyksen jälkeisiä naisia vähentämällä pre-eklampsian, raskausdiabeteksen, liiallisen painonnousun ja synnytyskomplikaatioiden riskiä. Liikuntamuoto ja -määrä kannattaa kuitenkin aina sovittaa yksilöllisesti yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Onko liian vähän liikuntaa parempi kuin ei ollenkaan?

Kyllä. Tuoreimpien katsausten mukaan jo suositusta pienempi liikuntamäärä tuo terveyshyötyjä verrattuna täydelliseen liikkumattomuuteen, vaikka suurimmat hyödyt saavutetaan suositusten mukaisella viikkomäärällä.

Yhteenveto: liikunnan terveysvaikutuksia lyhyesti

Liikunnan terveysvaikutuksia tukee vahva ja monipuolinen näyttö: WHO:n ja THL:n mukaan säännöllinen liikkuminen pienentää sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja tiettyjen syöpien riskiä, tukee mielenterveyttä ja parantaa toimintakykyä läpi elämänkaaren. Suositus aikuisille on 150–300 minuuttia kohtalaista tai 75–150 minuuttia raskasta liikuntaa viikossa yhdistettynä lihaskuntoharjoitteluun. Suomessa liikkumisen lisääminen on edelleen ajankohtainen tavoite, sillä THL:n mukaan alle puolet aikuisista liikkuu suositusten mukaisesti.