Liikkumattomuus maksaa Suomelle vuosittain yli kolme miljardia euroa, eikä lasku näytä pienenevän. Juuri siksi terveysliikunta – arkeen sopiva, terveyttä ylläpitävä ja sairauksia ehkäisevä liikkuminen – on noussut yhdeksi keskeisimmistä kansanterveyskysymyksistä kesäkuussa 2026. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä terveysliikunta tarkoittaa, paljonko sitä tarvitset ja mitä tuorein suomalainen tutkimustieto kertoo liikkumisestamme.
Mitä terveysliikunta tarkoittaa?
Terveysliikunnalla tarkoitetaan kaikkea sellaista fyysistä aktiivisuutta, joka tuottaa terveyshyötyjä ilman liikuntaan liittyviä vaaroja tai haittoja. Olennaista ei ole suoritustaso vaan säännöllisyys ja riittävä määrä. Käytännössä tähän lasketaan niin reipas kävely, pyöräily ja uinti kuin arjen hyötyliikuntakin, kuten portaiden nouseminen tai työmatkan taittaminen jalan.
Käsite eroaa kuntoliikunnasta ja kilpaurheilusta siinä, että tavoitteena on terveyden ylläpito ja sairauksien ehkäisy, ei suorituskyvyn maksimointi. Tutkijoiden mukaan jo pienikin liike on hyödyksi, ja suurin terveyshyöty saadaan siirryttäessä täysin passiivisesta elämäntavasta edes kohtuulliseen aktiivisuuteen.
Terveysliikunnan suositukset 2026
Käytettävissä olevien tietojen perusteella suomalaiset kansalliset terveysliikuntasuositukset koostuvat kahdesta toisiaan täydentävästä osasta. Helsingin kaupungin koonnin mukaan nämä osat ovat kestävyysliikunta sekä lihaskunto ja liikehallinta, ja molemmat tulisi täyttää, jotta terveyshyödyt ovat kattavat.
Kestävyysliikunta
Kestävyysliikunnan minimisuosituksen voi täyttää joustavasti: viikossa joko 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa liikuntaa tai vaihtoehtoisesti 2,5 tuntia reipasta liikuntaa. Myös näiden yhdistelmä riittää. Reippaaksi luokitellaan liikunta, jonka aikana hengästyy lievästi mutta pystyy yhä puhumaan, kun taas rasittava liikunta nostaa sykkeen selvästi korkeammalle.
Lihaskunto ja liikehallinta
Pelkkä kestävyysliikunta ei riitä. Lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää harjoittelua tulisi tehdä vähintään kaksi kertaa viikossa. Tämä ehkäisee lihaskadon etenemistä, tukee toimintakykyä ja vähentää kaatumisriskiä erityisesti ikääntyessä.
| Osa-alue | Suositeltu määrä | Esimerkkejä |
|---|---|---|
| Kestävyys (reipas) | 2,5 t / viikko | reipas kävely, pyöräily |
| Kestävyys (rasittava) | 1 t 15 min / viikko | juoksu, uinti, mäkikävely |
| Lihaskunto ja liikehallinta | väh. 2 krt / viikko | kuntosali, kuntopiiri, tasapainoharjoittelu |
Näin suomalaiset liikkuvat – tuore tilannekuva
Aikuisväestössä tilanne on kaksijakoinen. Helsingin kaupungin kyselyn mukaan kestävyysliikkumisen minimitavoitteen ylitti 69 prosenttia aikuisista (miehistä 73 ja naisista 65 prosenttia). Lihaskuntotavoitteen ylitti harvempi, 57 prosenttia. Molemmat kriteerit, eli varsinaisen terveysliikuntasuosituksen, täytti miehistä 55 ja naisista 48 prosenttia.
Toisin sanoen noin puolet vastaajista liikkuu riittävästi molemmilla osa-alueilla. Tämä kertoo, että kestävyyspuoli sujuu monelta, mutta lihaskunnon säännöllinen harjoittaminen jää useammin tekemättä.
Suurin terveyshyöty saadaan, kun täysin liikkumaton ihminen alkaa liikkua edes kohtuullisesti – ei silloin, kun aktiivinen liikkuja lisää treeniään entisestään.
Terveysliikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat
Liikunnan terveyshyödyt on todennettu moneen kertaan. Säännöllinen kestävyysliikunta vahvistaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä, parantaa verensokerin säätelyä ja tukee mielialaa. Mekanismi on suoraviivainen: liike parantaa insuliiniherkkyyttä, alentaa verenpainetta ja ylläpitää verisuonten joustavuutta.
- Pienentää tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskiä
- Ylläpitää lihasvoimaa, luustoa ja tasapainoa
- Tukee mielenterveyttä ja unen laatua
- Parantaa arjen toimintakykyä ja jaksamista
On hyvä huomata, että hyödyt eivät vaadi erityisvälineitä tai kuntosalijäsenyyttä. Tavalliset arkilajit, kuten pyöräily, kävely ja uinti, ovat tutkimusnäytön valossa selvästi terveyttä edistäviä.
Mitä liikkumattomuus maksaa?
Liikkumisen vastapuoli, liikkumattomuus, on kallista sekä yksilölle että yhteiskunnalle. UKK-instituutin mukaan suositusta vähäisempi reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset.
Näistä kokonaiskustannuksista vajaa puolet, noin 1,4 miljardia euroa, liittyy kroonisiin kansansairauksiin. Loppuosa selittyy muun muassa työkyvyn heikkenemisellä ja palvelujärjestelmän kuormituksella. Liikkumattomuus lisää erityisesti tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
Lasten ja nuorten liikkuminen huolettaa
Tuorein huoli kohdistuu nuoriin. Husu ym. 2025 -tulosten mukaan peruskouluikäisistä vain reilu neljännes, 28 prosenttia, liikkuu lasten ja nuorten liikkumissuosituksen mukaisesti. Lukioikäisistä osuus on enää viisi prosenttia.
Suosituksen täyttyminen romahtaa iän myötä: 7-vuotiaista puolet (50 %) liikkuu riittävästi, mutta 15-vuotiaista enää viisi prosenttia. Valtion liikuntaneuvoston katsauksen mukaan liikkumissuosituksen täyttäneiden osuus on laskenut 7–15-vuotiailla vuodesta 2018 vuoteen 2022 lähes kaikissa ikäryhmissä, ja erityisesti rasittava liikkuminen on vähentynyt.
| Ikäryhmä | Liikkuu suosituksen mukaan |
|---|---|
| 7-vuotiaat | noin 50 % |
| Peruskouluikäiset (7–15 v.) | 28 % |
| 15-vuotiaat | 5 % |
| Lukioikäiset | 5 % |
Mittausdatan perusteella 7–15-vuotiaille kertyy LIITU-tutkimuksessa reipasta liikkumista keskimäärin 1 tunti 28 minuuttia ja rasittavaa liikkumista vain yhdeksän minuuttia vuorokaudessa. Lukiolaisten päivittäinen askelmäärä jäi keskimäärin 7 559 askeleeseen.
Huolestuttavin kehityskulku ei ole se, kuinka vähän nuoret liikkuvat tänään, vaan se, kuinka jyrkästi liikkuminen vähenee siirryttäessä alakoulusta toiselle asteelle.
Näin aloitat terveysliikunnan turvallisesti
Jos kunto on heikko tai liikunnasta on pitkä tauko, kannattaa edetä maltilla. Tärkeintä on löytää liikkumismuoto, joka istuu omaan arkeen ja jaksamiseen.
- Aloita lyhyistä, päivittäisistä kävelylenkeistä ja lisää kestoa vähitellen.
- Hyödynnä hyötyliikuntaa: työmatkat jalan tai pyörällä, portaat hissin sijaan.
- Lisää lihaskuntoharjoittelu kaksi kertaa viikossa, alussa kevyellä kuormalla.
- Vähennä yhtäjaksoista istumista taukoja pitämällä, jos työ on istumapainotteista.
- Etene kuuntelemalla kehoa; lievä hengästyminen riittää reippaaseen liikuntaan.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon liikuntaa tarvitsen terveyden ylläpitoon?
UKK-instituutin mukaan aikuiselle riittää viikossa joko 2,5 tuntia reipasta tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa kestävyysliikuntaa. Lisäksi lihaskuntoa tulisi harjoittaa vähintään kahdesti viikossa.
Riittääkö kävely terveysliikunnaksi?
Kyllä. Reipas kävely on tehokas tapa täyttää kestävyysliikunnan suositus. Sen rinnalle suositellaan kuitenkin myös lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää harjoittelua kattavien terveyshyötyjen saavuttamiseksi.
Mikä on reippaan ja rasittavan liikunnan ero?
Reippaan liikunnan aikana hengästyy lievästi mutta pystyy yhä puhumaan, esimerkiksi ripeällä kävelyllä. Rasittava liikunta, kuten juoksu tai uinti, nostaa sykkeen selvästi korkeammalle, jolloin puhuminen vaikeutuu.
Voiko liikuntamäärän kerätä lyhyissä pätkissä?
Voi. Viikoittainen kokonaismäärä ratkaisee terveyshyötyjen kannalta. Useampi lyhyt liikuntahetki päivän aikana on yhtä arvokas kuin yksi pidempi suoritus.
Pitääkö lihaskuntoa harjoittaa, jos käyn lenkillä?
Kyllä. Kestävyysliikunta ja lihaskuntoharjoittelu täydentävät toisiaan. Lihaskunto ylläpitää lihasvoimaa, luustoa ja tasapainoa, joita pelkkä lenkkeily ei riitä turvaamaan.
Miten vähennän istumista istumatyössä?
Pidä säännöllisiä taukoja, nouse seisomaan puhelujen ajaksi ja kävele lyhyitä matkoja päivän mittaan. Pienikin yhtäjaksoisen istumisen katkaisu tukee aineenvaihduntaa.
Yhteenveto: terveysliikunta kannattaa
Terveysliikunta on yksi vaikuttavimmista ja edullisimmista tavoista ylläpitää terveyttä. Keskeiset opit kesäkuussa 2026:
- Aikuiselle riittää 2,5 tuntia reipasta tai 1 t 15 min rasittavaa liikuntaa viikossa sekä lihaskuntoa kahdesti viikossa.
- Vain noin puolet aikuisista täyttää koko suosituksen; lihaskunto jää useimmin tekemättä.
- Lasten ja nuorten liikkuminen on laskenut, ja vain 5 prosenttia lukioikäisistä liikkuu riittävästi.
- Liikkumattomuus maksaa Suomelle yli 3 miljardia euroa vuodessa.
- Jo pieni säännöllinen liike tuottaa merkittäviä terveyshyötyjä.
Lähteet
- UKK-instituutti: Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa – haettu 22. kesäkuuta 2026
- UKK-instituutti: Lasten ja nuorten liikkuminen Suomessa (LIITU) – haettu 22. kesäkuuta 2026
- Helsingin kaupunki: Helsingissä liikutaan enemmän kuin Suomessa keskimäärin – haettu 22. kesäkuuta 2026
- Terve koululainen: Suomalaisen nuoren liikunta (Husu ym. 2025) – haettu 22. kesäkuuta 2026
- Valtion liikuntaneuvosto: Väestön liikkuminen, liikunta ja toimintakyky -katsaus 2025 – haettu 22. kesäkuuta 2026