Liikunta käypä hoito -suositus on Suomen lääketieteellisen tietokeskuksen Käypä hoito -ohjelman kulmakivi: se kertoo konkreettisesti, kuinka paljon, kuinka usein ja millaisella teholla liikkuminen tuottaa mitattavissa olevia terveyshyötyjä. Suositusta päivitettiin kesäkuussa 2026, ja päivitetty versio toi mukanaan merkittävän uudistuksen – nyt myös kevyt liikunta lasketaan terveyshyötyjen tuottajaksi. Tämä muutos laajentaa suositusten kohderyhmää ja tekee liikuntaohjauksesta aiempaa inklusiivisempaa.
Mikä on liikunta käypä hoito -suositus?
Käypä hoito -suositukset ovat Duodecim-lehden ja Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin kokoamia, näyttöön perustuvia hoitosuosituksia, joiden tarkoitus on ohjata terveydenhuollon ammattilaisia ja tietoa etsiviä kansalaisia. Liikuntaa koskeva suositus kattaa ehkäisevän terveydenhuollon, pitkäaikaissairauksien hoidon sekä kuntoutuksen. Suositus pohjautuu kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen ja on sidottu WHO:n sekä Yhdysvaltain terveysviraston (CDC) viitekehyksiin.
Suositus ei ole pelkkä numeroiden lista – se on kliininen työkalu, jonka avulla lääkäri, fysioterapeutti tai liikuntaneuvoja pystyy räätälöimään liikuntaohjelma potilaan tilanteen mukaan. Liikunta käypä hoito -suosituksen erityisarvo onkin sen käytännönläheisyys: suositusmäärät on muutettu arjessa ymmärrettäviksi ohjeiksi, kuten askelten määräksi tai viikoittaisiksi harjoituskerroiksi.
Liikunta käypä hoito -suosituksen historia ja kehitys
Suomalainen liikuntalääketiede on kehittynyt voimakkaasti 1990-luvulta lähtien. Ensimmäinen virallinen Käypä hoito -suositus liikunnasta julkaistiin 2000-luvun alussa, ja sitä on päivitetty useaan otteeseen tutkimustiedon karttuessa. Yhdysvaltojen ensimmäinen virallinen terveysliikuntasuositus julkaistiin vuonna 2008 – siitä Suomen Lääkärilehti raportoi laajasti – ja suomalainen suositus on seurannut tiiviisti tätä kehitystä. Vuoden 2026 päivitys on tähän mennessä merkittävin uudistus, sillä se sisältää kevyen liikunnan tunnustamisen ja MET-min-laskentakaavan virallistamisen.
Liikunta käypä hoito -suositukset ikäryhmittäin
Käypä hoito -suosituksen liikuntaohjelmat on porrastettu ikäryhmittäin, koska fysiologiset tarpeet ja riskit vaihtelevat elämänkaaren mukaan. Alla esitetyt suositukset perustuvat kaypahoito.fi:n täydentäviin liikuntasuosituksiin eri ikäryhmille.
Lapset ja nuoret (5–17-vuotiaat)
Lasten ja nuorten suositusmäärä on keskimäärin 60 minuuttia päivässä kohtalaisen tai raskaan kuormituksen liikuntaa. Suurimman osan tästä tulisi olla kestävyystyyppistä liikuntaa, kuten juoksu, pyöräily tai uinti. Lihaksia ja luustoa vahvistavaa liikuntaa suositellaan vähintään kolmena päivänä viikossa. Käypä hoito -suosituksessa ehdotetaan lisäksi lapsille vähintään 9 000–16 000 askelta vuorokaudessa konkreettisena tavoitteena.
Aikuiset (18–64-vuotiaat)
Aikuisten perussuositus on joko 150–300 minuuttia kohtalaisen rasittavaa kestävyysliikuntaa tai 75–150 minuuttia raskasta kestävyysliikuntaa viikossa – tai näiden yhdistelmä. Lihasvoimaa kehittävää harjoittelua suositellaan vähintään kahdesti viikossa. WHO:n MET-min-viitekehyksen mukaan tavoitetaso on 600–1 200 MET-min viikossa, mikä vastaa esimerkiksi noin 150–300 minuutin reipasta kävelyä.
Ikääntyneet (yli 65-vuotiaat)
Yli 65-vuotiaille suositusmäärä on sama kuin nuoremmilla aikuisilla, mutta suosituksessa korostetaan erityisesti tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa kaatumisriskin pienentämiseksi. Tähän soveltuvat esimerkiksi jooga, tai chi tai erityiset tasapainoharjoitukset. Kognitiivisten toimintojen ylläpitämiseksi kestävyysharjoittelu on osoittautunut erityisen hyödylliseksi myös ikääntyneillä, joilla aivotoiminta on jo heikentynyt.
Liikunta käypä hoito: mitä sairauksia liikunta ehkäisee ja hoitaa?
Liikunta käypä hoito -suosituksen ydinsanoma on, että liikunta on keskeinen elintapahoito useiden kansanterveydellisesti merkittävien pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Käypä hoito -suosituksen mukaan säännöllinen liikunta vaikuttaa tehokkaasti seuraaviin sairauksiin ja tiloihin jopa 80 ikävuoteen saakka:
- Tyypin 2 diabetes ja insuliiniresistenssi
- Sydän- ja verisuonisairaudet
- Korkea verenpaine
- Metabolinen oireyhtymä
- Masennus ja ahdistuneisuus
- Muistisairaudet ja kognitiivinen heikkeneminen
- Tietyt syöpäsairaudet (erityisesti paksu- ja peräsuolisyöpä sekä rintasyöpä)
- Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kuten nivelrikko ja selkäkipu
- Osteoporoosi ja kaatumisriski
Liikunnan vaikutusmekanismit ovat moninaisia. Esimerkiksi kestävyysliikunta parantaa sydämen ja keuhkojen toimintakapasiteettia, alentaa lepoverenpainetta ja parantaa insuliiniherkkyyttä. Voimaharjoittelu puolestaan ylläpitää lihasmassaa, vahvistaa luutiheyttä ja tukee aineenvaihduntaa. Turun yliopiston aineistoa analysoivassa tutkimuksessa liikunnan vaikutuksesta veren lipidiarvoihin todettiin, että lihasvoimaharjoittelu vähentää kokonaiskolesterolia, LDL-kolesterolia ja triglyseridejä noin 5 prosenttia, vaikka HDL-kolesteroli ei merkittävästi muutu.
MET-minuutit käytännössä: miten liikuntasuositus lasketaan?
Käypä hoito -suosituksessa käytetään MET-minuutteja (metabolinen ekvivalentti × suoritusminuutit) liikunnan kokonaismäärän laskemiseen. MET-arvo kuvaa liikunnan intensiteettiä suhteessa lepotilaan: istuminen vastaa arvoa 1, reipas kävely noin arvoa 3–4, ja juoksu arvoa 7–10. Aikuisille suositellaan 600–1 200 MET-min viikossa terveyssuotuisaan aktiivisuustasoon.
| Liikuntamuoto | MET-arvo | 30 min = MET-min |
|---|---|---|
| Hidas kävely | 2,5 | 75 |
| Reipas kävely | 3,8 | 114 |
| Pyöräily (rauhallinen) | 4,0 | 120 |
| Uinti (rauhallinen) | 5,0 | 150 |
| Juoksu (8 km/h) | 8,0 | 240 |
| Kuntosali (voimaharjoittelu) | 3,5 | 105 |
Käytännössä 600 MET-min viikossa voidaan saavuttaa esimerkiksi käymällä reippaalla kävelyllä viisi kertaa viikossa 30 minuuttia kerrallaan (5 × 114 = 570 MET-min, lähes täsmälleen tavoitteessa). Tämä havainnollistaa, miksi Käypä hoito ei vaadi maratonharjoittelua – arkiliikunnan systemaattinen lisääminen riittää.
Liikunta on ehkäisevän terveydenhuollon tehokkain yksittäinen työkalu – ja se on ilmainen.
Liikunta käypä hoito 2026: mitä uudistui?
Kesäkuussa 2026 julkaistu päivitys toi useita konkreettisia muutoksia aiempaan suositukseen. Merkittävin uudistus on kevyen liikunnan tunnustaminen: aiemmin suosituksessa korostettiin vain kohtalaisen tai raskaan liikunnan merkitystä, mutta nyt myös arjen kevyt aktiivisuus – kuten hidas kävely tai seisominen – lasketaan osaksi terveyshyödyllistä aktiivisuutta. Tämä on linjassa sen tieteellisen ymmärryksen kanssa, että pitkäkestoinen istuminen on itsenäinen terveysriski.
Toinen keskeinen muutos on soveltavan liikunnan vahvistaminen: suosituksessa todetaan selkeästi, ettei soveltavan liikunnan kehittämistä voida jättää yhden toimialan tai yksittäisen ammattilaisen vastuulle, vaan se edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja tilastollista seurantaa. Vammaisten lasten ja nuorten liikuntasuositukset yhdenmukaistettiin myös: heidän tulee harrastaa liikuntaa samalla tavalla kuin vammattomien ikätovereidensa, esteettömyys ja soveltaminen huomioiden.
Liikuntaresepti: lääkärin työkalu käypä hoito -suosituksen toteuttamiseen
Liikuntaresepti (englanniksi "exercise prescription") on strukturoitu tapa toteuttaa Käypä hoito -suositusta käytännön potilastyössä. Siinä lääkäri kirjoittaa potilaalle suositellun liikuntaohjelman samaan tapaan kuin lääkemääräyksen: annos (määrä ja kesto), frekvenssi (kuinka usein), intensiteetti (kuinka kovaa) ja liikuntamuoto. Suomessa liikuntaresepti on osa perusterveydenhuollon toimintamallia, ja se on yksi tapa tuoda liikunta käypä hoito -suositus osaksi jokapäiväistä vastaanottotoimintaa.
| Liikuntareseptin osa-alue | Esimerkki aikuiselle (tyypin 2 diabetes) |
|---|---|
| Liikuntamuoto | Kävely + kuntosali |
| Kesto / kerta | 30–45 min |
| Frekvenssi | 4–5 kertaa/vk (kävely) + 2 kertaa/vk (kuntosali) |
| Intensiteetti | Kohtalainen (RPE 12–14 / Borgin asteikko) |
| Tavoite | HbA1c-arvojen parantaminen, paino-ohjaus |
Käypä hoito -suositus vs. muut kansainväliset liikuntasuositukset
Suomalainen liikunta käypä hoito -suositus ei ole ristiriidassa kansainvälisten suositusten kanssa – päinvastoin, se on harmonisesti linjassa WHO:n ja Yhdysvaltain CDC:n ohjeiden kanssa. Keskeinen ero on kuitenkin se, että Käypä hoito muotoilee suositukset suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään ja suomalaisiin hoitopolkuihin sopiviksi, ja liittää niihin selkeät kynnysarvot eri sairauksien hoidolliseen käyttöön.
WHO:n ja suomalaisen Käypä hoito -suosituksen viikkoliikuntamäärät ovat käytännössä identtiset – mutta Käypä hoito kertoo myös, mitä nämä luvut tarkoittavat eri sairauksien hoidossa.
Liikunta käypä hoito ja mielenterveys
Mielenterveyssuositukset ovat yksi Käypä hoito -liikuntalinjausten vahvimmista osa-alueista. Säännöllisen liikuntaharjoittelun on osoitettu ehkäisevän ja lievittävän masennusta, ahdistuneisuushäiriöitä ja stressiä. Tämä yhteys välittyy useamman mekanismin kautta: liikunta vapauttaa endorfiineja ja serotoniinia, vähentää kortisolitasoja ja parantaa unta. Arjen terveysliikunnasta löydät lisää tietoa terveysliikuntaa käsittelevästä artikkelistamme.
Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että kestävyysliikunnalla on todettu myönteinen vaikutus kognitiivisiin toimintoihin sekä terveillä että aivotoimintojen heikkenemiseltä kärsivillä ikääntyneillä. Toisin sanoen liikunta ei vain paranna mielialaa, vaan suojelee aivoja pitkällä aikavälillä.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon liikuntaa aikuinen tarvitsee viikossa Käypä hoito -suosituksen mukaan?
Aikuisille (18–64 v.) suositeltu määrä on 150–300 minuuttia kohtalaisen rasittavaa kestävyysliikuntaa tai 75–150 minuuttia raskasta liikuntaa viikossa. Lisäksi lihasvoimaharjoittelua suositellaan vähintään kahdesti viikossa. Nämä luvut vastaavat WHO:n globaaleja suosituksia ja perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön.
Mitä tarkoittaa kohtalainen ja raskas liikunta?
Kohtalainen liikunta tarkoittaa, että sydämen lyöntitiheys nousee ja hengitys kiihtyy, mutta pystyy puhumaan lauseita. Esimerkkejä: reipas kävely, pyöräily tasaisella, tanssi tai puutarhanhoito. Raskas liikunta tarkoittaa, että hengitysvaikeus on selvä ja lauseita on vaikea muodostaa: juoksu, nopea pyöräily, aerobics tai raskas voimaharjoittelu.
Sopiiko Käypä hoito -suositus myös sairauksista kärsiville?
Kyllä. Käypä hoito -suositus sisältää nimenomaan ohjeita liikunnan käyttämisestä sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Esimerkiksi tyypin 2 diabeteksessa, verenpainetaudissa ja masennuksessa liikunta on osa hoitosuositusta lääkehoidon rinnalla. Aloitusintensiteetti ja -muoto tulee sovittaa kunkin potilaan tilanteen mukaan yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Mitä uutta tuli Käypä hoito -liikuntasuositukseen 2026?
Kesäkuussa 2026 päivitetyssä suosituksessa tunnustettiin virallisesti, että myös kevyt liikunta tuottaa terveyshyötyjä. Lisäksi suosituksessa vahvistettiin tasapainoharjoittelun merkitys ikääntyneille, yhdenmukaistettiin vammaisten lasten liikuntasuositukset sekä virallistettiin MET-min-laskentakaava liikunnan kokonaismäärän arvioimiseksi.
Paljonko askeleita lapselle suositellaan päivässä?
Käypä hoito -suosituksessa ehdotetaan lapsille vähintään 9 000–16 000 askelta vuorokaudessa konkreettisena tavoitteena. Askelmitta tai älypuhelimen askelmittari on helppo tapa seurata tämän tavoitteen toteutumista arjessa.
Mistä löydän virallisen Käypä hoito -liikuntasuosituksen?
Virallinen, ajantasainen suositus löytyy osoitteesta kaypahoito.fi/hoi50075. Sivu päivitetään tutkimusnäytön karttuessa, joten kannattaa tarkistaa sivun päivämäärä – viimeisin päivitys on kesäkuulta 2026.
Yhteenveto
Liikunta käypä hoito -suositus on Suomen kattavin näyttöön perustuva ohjeisto liikunnan terveysvaikutuksista. Kesäkuun 2026 päivitys teki suosituksesta aiempaa kattavamman: nyt kevytkin liikunta lasketaan, vammaiset lapset huomioidaan tasavertaisesti ja MET-min-laskenta antaa konkreettisen työkalun liikunnan annosteluun. Suosituksen ydinviesti on yksinkertainen – säännöllinen liikunta ehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa laajaa kirjoa kansantauteja, ja se on käytettävissä kaiken ikäisille ja lähes kaikkiin tilanteisiin sovellettuna. Lisätietoa liikunnan harjoitteluperiaatteista löydät liikuntaohjelmaa käsittelevästä oppaastamme.
Lähteet
- Liikunta – Käypä hoito -suositus (kaypahoito.fi) – haettu July 9, 2026
- Muita näyttöön perustuvia liikuntasuosituksia eri ikäryhmille (kaypahoito.fi) – haettu July 9, 2026
- Uudesta Liikunnan Käypä hoito -suosituksesta – Duodecim-lehti – haettu July 9, 2026
- Uudet terveysliikuntasuositukset Yhdysvalloista – Suomen Lääkärilehti – haettu July 9, 2026
- Aikuisväestön liikunta Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus (Julkari/THL) – haettu July 9, 2026
- Liikunnan vaikutus veren lipidiarvoihin – UTUPub, Turun yliopisto – haettu July 9, 2026